Ajatuksia esitetystä PEVISA-muutoksesta sekä jalostuksen tavoiteohjelmasta.
- Boston Bullet
- Mar 30, 2017
- 5 min read
Jos et vielä lukenut uutista jalostuksen tavoiteohjeman (JTO) sekä PEVISA-ohjelmaan ehdotetuista muutoksista suosittelen tekemään sen nyt. Ehdotettuihin muutoksiin kannattaa tutustua huolella ja pohtia, mitä se tarkoittaa rodulle ja sen jalostukselle.
Ehdotuksista äänestetään yhdistyksen vuosikokouksessa, joka pidetään keskiviikkona 5.4.2017 Helsingin lentokentän vieressä olevassa Cumulus-hotellissa klo 19:00.
Muutokset ehdotettuun PEVISA-ohjelmaan:
JTO:n voimassaolokaudelle 2019-2023 ehdotetaan seuraavaa:
Polvitutkimus
Rekisteröintirajoitukset
Polvituloksen 1-2 saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen 0 saaneen koiran kanssa (LISÄYS)
Polvituloksen 3-4 saanutta koiraa ei saa käyttää jalostukseen eikä koiran jälkeläisiä rekisteröidä. (LISÄYS)
Kommentit
Tällä hetkellä bostoneilla ei ole polvituloksissa rajoituksia jalostuskäytön suhteen. Mielestäni on hyvä, että polvitulokset 3-4 rajataan jalostuksen ulkopuolelle. Bostoneilla on aika hyvä tilanne polvien suhteen. Suhteellisen moni bostoni on tutkittu polvistaan, joten mielestäni tilastoja voidaan pitää suht. kattavana sekä luotettavana kuvauksena rodun tämän hetkisestä tilanteesta. Suurin osa bostoneista on polvistaan terveeksi tutkittu (0/0). Mutta bostonin ollessa moniongelmainen rotu, eivät polvet ole ainoa tai rodun suurin ongelma. Tämä on mielestäni liian suuri tiukennus kerralla tehtäväksi. Oma mielipide asiaan on se, että 2-tuloksen voisi yhdistää vain nollaan, 3-4 jätetään jalostuksen ulkopuolelle. Muita rajoituksia ei tarvitsisi tehdä, ainakaan tässä vaiheessa.
Myös JTO:ssa suositeltu 2-tuloksen jättäminen pois jalostuksesta on mielestäni harkitsematon. Tietysti tämä on paikallaan, jos halutaan keskittyä PELKKIIN polviin. Mutta kuten jo aiemmin mainittu, bostoneilla on muitakin ongelmia, kuin pelkät polvet. Tässä vastikään luustoltaan tutkittiin eräs uros, jossa luustossa ei ollut mitään vikaa, siis täysin puhdas ja terve selkä, lonkat ja kyynärät. Myös silmät toistaiseksi kunnossa, ainoa koirassa oleva vika on polvet, jotka 0/2. Mutta tällä koiralla on muutakin annettavaa rodulle kuin polvet, ja viisaalla yhdistelmällä tämä koira voisi olla osana tervehdyttämässä rotua. Mielestäni noin yksioikoisesti yhden tuloksen perusteella ei voi koirai suositella poistettavan jalostuksesta vaan tulee katsoa koiraa ja yhdistelmää kokonaisuutena (myös aiempia sukupolvia mahdollisuuksien mukaan).
Polvitutkimus koirille tehdään eläinlääkäreiden toimesta käsin palpoimalla ja eläinlääkäritkin ovat ihmisiä ja kuten kaikki tietävät, ihmiset ovat erehtyväisiä. Osa tuloksista voi siis olla ihan puhtaita ihmisestä johtuvia erehdyksiä ja osa tuloksista voi olla trauman aiheuttamia, ei siis geneettisiä vikoja. Yhden ominaisuuden mukaan ei tulisi liiaksi jalostaa, sillä se voi tuoda esiin vain muita, uusia ongelmia.
Silmätutkimus
Tutkimusikä ja -voimassaolo:
Alle neljävuotiaalle koiralle tehty tutkimus on voimassa yhden vuoden lausuntopäivästä.
Yli neljävuotiaalle koiralle annettu lausunto on voimassa kaksi vuotta lausuntopäivästä. (MUUTOS)
Kommentit
Tätä muutosta ajettiin jo tämän nykyisen PEVISA-ohjelman voimassaolokaudella, muutoksena PEVISAan kesken kauden. SKKY:n (bostoneiden rotujärjestö) vuosikokoukessa ehdotus kuitenkin kaadettiin. Ääniä annettiin yhteensä 77, joista 20 oli muutoksen puolella, ja 57 vastaan. Yhdistysjäsenillä on enemmän äänimääriä kuin yksilöjäsenillä, ja bostoneiden rotuyhdistyksellä oli useampi ääni kuin yksi.
Ensinnäkin tätä oli kysytty kennelliitolta, eikä kennelliiton järjestelmä tällä hetkellä tue eri ikäisten koirien erilaisia PEVISA-ehtoja. Eli käytännössä tälläinen on mahdoton tällä hetkellä toteuttaa. Toisenakin, en ymmärrä miksi jalostustoimikunta haluaa ehdottaa, että yli neljä vuotiaan koiran silmälausuntojen voimassa oloa pidennettäisiin nykyisestä vuodesta kahteen vuoteen. Jos perusteena pidetään yhdistyksen lehdessä käytettyä lausetta niin en ollenkaan ymmärrä, mistä tämä päätelmä on peräisin.

Bostoninterrierillä esiintyy nuorella iällä (1-6 vuotta) alkavia kaihimuotoja. Näitä pidetään perinnöllisinä. Taudin puhkeaminen tapahtuu usein 3-4 vuoden ikään mennessä, joten nuorten koirien käyttäminen jalostukseen saattaa aiheuttaa rodulle piilevän ongelman. Lähde: Bostoni 1/2017
Olen tehnyt kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmän datasta oman tilaston kaihien esiintyvyydestä bostoninterriereillä. Valitsin silmätutkimustilaston hakuperusteeksi vuonna 2006 - 2016 syntyneet koirat. Lisäsin kaihikoirien tietoihin myös tiedot JC-geenitestattujen (nyk. EHC), eli nuoruusiän kaihin varalta testattujen koirien tulokset. Tämän tiedon otin rotuyhdistyksen ylläpitämästä testattujen koirien listasta. Lista löytyy täältä. Huomatkaa, että täällä ei ole listattuna kaikkia testattuja koiria, tai vanhempien testien perusteella geenivirheestä vapaita koiria ja toisaalta, kaikkia kaihikoiria ei ole testattu EHC-geenin varalta.
Tilastot eivät millään muotoa tue tuota tutkimustulosten voimassaolon pidennystä. Tilastoon tuli 80 vuonna 2006 - 2013 vuonna syntynyttä bostoninterrieriä, joilla on havaittu jonkin sortin kaihi. Tänään päivitin tilaston, sillä uusia kaihitapauksia oli havaittu 3 lisää.
Näistä 83 koirasta, yli 4 vuotiailla koirilla havaittuja kaiheja oli yhteensä 55. Eli reilusti yli puolet. Edes vanhuus ei selitä tätä, sillä 4 - 6 vuotiaana havaitut kaihit oli 38 koiraa. 2 vuoden sisällä havaittuja kaiheja (joko ensimmäinen silmätutkimus, tai edellisestä tutkimuksesta kulunut aika) oli yhteensä 39.
Rekisteröintirajoitukset
Trichiasis, Distichiasis ja puutteellinen kyynelkanavan aukko. Tuloksen saanut koira voidaan parittaa vain kyseisen sairauden osalta terveen koiran kanssa. (LISÄYS) Kommentit Tätä muutosta ajettiin jo tämän nykyisen PEVISA-ohjelman voimassaolokaudella, muutoksena PEVISAan kesken kauden. SKKY:n (bostoneiden rotujärjestö) vuosikokoukessa ehdotus kuitenkin kaadettiin. Ääniä annettiin yhteensä 77, joista 20 oli muutoksen puolella, ja 57 vastaan. Yhdistysjäsenillä on enemmän äänimääriä kuin yksilöjäsenillä ja bostoneiden rotuyhdistyksellä oli useampi ääni kuin yksi. Mielestäni tämä on sinällään vähäpätöinen ongelma rodussa. Vaikkakin ehkä lukumäärältään suuri, mutta vaivana pieni varsinkin lievissä tapauksissa. Tässä ehdotuksessa ei ole otettu huomioon ongelman vakavuus-astetta. Nykyään tämä luokitellaan silmätutkimuksissa lieviin, kohtalaisiin ja vakaviin muutoksiin. Jo yksikin hento, silmän pinnalla kelluva ylimääräinen ripsi luokitellaan distichiasikseksi, lievänä muotona. Tällä rajauksella muutoin mahdollisesti täydellinen yhdistelmä on käyttökelvoton, vaikka molemmilla vanhemmilla olisi vain yksi kelluva ja harmiton ripsi. On järjestöntä rajata yhdistelmiä näin tiukasti rodussa, jossa on muitakin isompia ongelmia. Myös tulisi jättää jotain myös kasvattajan päätöksen varaan, antaa heille vapautta mutta myös vastuuta. He tuntevat suunnittelemansa yhdistelmän parhaiten ja ovat siitä vastuussa, ei tulokset paperilla tai säännöt PEVISAssa. Yhdistelmiä tulee katsoa kokonaisuutena, ei yksittäisinä tuloksina KoiraNetissä. Ripset voivat myös kadota ja ilmestyä. Eräs urosbostoni on useana vuonna käynyt säännöllisesti silmätarkastuksissa. Kolmena ensimmäisenä, perättäisenä kertana koira oli silmistään terve, kunnes neljäntenä vuotena koira sai distichiasis-lausunnon. Muutosten vakavuusaste oli lievä. SKKY:n kokouksessa yhdistyksen taholta tätä puolusteltiin taudin räjähdysmäisenä kasvuna tilastoissa. On totta, että vaiva on surullisen yleinen rodussamme, mutta kokousessa huomautettiin, että tämä ogelman räjähtäminen käsiin on todennäköisesti tilastollinen harha, sillä ECVO-silmätutkimuslomakkeisiin on vasta alettu merkitsemään distichiasis-tapauksia. Pelkään että tällä rajauksella saamme aikaan vain muita uusia ongelmia. Laitan tähän Mevetin eläinlääkärin, Lotta Axellsonin lainauksen, jonka löysin SUKOKAn Kasvattaja-jäsenlehdestä.
PHTVL/PHPV. Jos yksilöllä on todettu PHTVL/PHPV aste 1, voidaan se parittaa vain kyseisen sairauden osalta terveen koiran kanssa. Asteen 2-6 tuloksen saanutta koiraa ei saa käyttää jalostukseen eikä sen jälkeläisiä rekisteröidä. (LISÄYS) Kommentit Tämä rajaus on minusta ihan hyvä. Ongelma ei ole vielä niin yleinen, etteikö tätä voitaisi asettaa rajoitukseksi ja toisaalta estetään sen leviäminen rodussa alkuunsa. Bostoneissa KoiraNetin mukaan yhteensä 3:lta on löytynyt tämä, joista 2 vuonna 2009 syntyneitä, sairaudden aste näillä molemmilla 1 ja yksi vuonna 2010 syntynyt, jonka diagnoosi oli avoin. Miten muuten nämä tälläiset diagnoosi avoin-tapaukset käyttäytyvät PEVISAn kanssa?
Nuoruusiän kaihi (early onset hereditary cataract, EHC). Yhdistelmän toinen vanhempi tulee olla testattu ja saanut tuloksen puhdas (clear) kyseisestä geenimutaatiosta. Kantaja (carrier) tuloksen saanut koira tulee parittaa testatun ja tuloksella puhdas (clear) saaneen koiran kanssa. Kantaja / kantaja ja sairas / kantaja tuloksilla jälkeläisiä ei rekisteröidä. (LISÄYS)
Kommentit Kuten aiemmin todettu, olen tehnyt kaihien esiintyvyydestä tilaston. Tähän tilastoon lisäsin myös JC-geenitestattujen tulokset eikä niillä näyttäisi olevan kovinkaan paljon korrelaatiota kaihiin sairastumisen kanssa. Nuorella iällä ilmenneet kaihit voivat johtua useammasta eri geenistä, kuin mitä JC-geenitesti tutkii. Myös eläinlääkärit usein sekoittavat nuoruusiän kaihin muihin nuorella iällä puhjenneisiin kaiheihin ja kaihit menevät iloisesti sekaisin. Geenitestillä seulottu kaihimuoto voidaan havaita 90% tapauksista jo 8-12 viikkoisita pennuista. Nuoruusiän kaihi aiheuttaa koiran sokeutumisen 12 -18 kuukauden ikään mennessä. (Lähde) Tuntuu ettei jalostustoimikuntakaan ihan ymmärrä näiden eri kahimuotojen eroa. Tässä kuva tekmäni tilaston yhteenvedosta:

Myös miten PEVISA suhtautuu aiemmin geenitestattuihin koiriin? Suurinta osaa aiemmin tehdyistä tuloksista ei saa viralliseksi KoiraNetiin? Tämä tarkoittaa että testatun kantaja-statuksen koiran yhdistelmässä myös toisen koiran tulee olla geenitestattu. Tämä voi vaikeuttaa näiden yksilöiden jalostuskäyttöä.
Jälkeläismäärä (LISÄYS):
Jälkeläismäärät uroksilla: Uroksella rekisteröidään 20 jälkeläistä alle neljä vuotiaana.
HUOM! Ulkomaisia uroksia koskeva poikkeus: Rotua harrastavan yhdistyksen poikkeusluvalla voidaan jälkeläismäärästä poiketa. Rotua harrastava yhdistys voi harkita poikkeusluvan antamista mikäli Suomessa on vierailemassa tuontiuros, joka on jalostuskäytössä vain rajatun ajan. Poikkeuslupa tulee anoa rotua harrastavalta yhdistykseltä ennen astutusta.
Kommentit Tämä on aika tiukka rajoite. Eikä tässä ole mainitaa määrän ylittävän pentueen rekisteröimisestä kokonaisuudessaan. On tietysti hyvä, että pyritään käyttämään jalostuksessa mahdollisimman vanhoja uroksia, mutta vaikeuttaako tämä pienten kasvattajien tilannetta entisestään (tässäkään valossa en ymmärrä yli 4 vuotiaiden koirien silmätarkastusten voimassaolon pidentämistä!)? Tietysti suurten, pitkänlinjan ja "omavaraisten" kasvattajien kohdalla tämä ei liene ongelma. Alkaako moni panttaamaan koiriensa jalostuskäyttöä? Toki, olisiko ongelma lähinnä siirymisvaihetta koskeva ja huoli turha? Mene ja tiedä, mutta tämä tulisi puntaroida tarkkaan. Koskeeko tämä rajoite koskee vain Suomessa pentuerekisteröityjä koiria? Eli ulkomailla syntyneet uroksen jälkeläiset eivät vaikuta tähän rajoituksen lukumäärään, vaikka ne tuotaisiinkin Suomeen? Vai miten tämä menee?
Comments